USA osa 5: Monkish, Churchill’s ja Bottle Logic

Kun edellisen illan bottlesharesta oli juuri ja juuri selvitty, oli aika viettää muutama päivä tutustuen Los Angelesin eteläosiin ja San Diegon suuntaan sekä olut- että turistimielessä. Pienoinen kisaväsymys oli kätevä selättää vierailemalla Monkishilla. Uber kohti Torrancea ja pian oltiin perillä teollisuushallissa sijaitsevassa panimossa . Perillä oltiin vasta 20 aikaan ja panimo olisi sulkemassa ovensa jo tunnin kuluttua. Baaritiskille siis. Paria maistiaista ja t-paitaa myöhemmin oli suhteellisen varma fiilis siitä, että ehditään vielä kokeilemaan suurin osa hanoissa olevista oluista ennen sulkemisaikaa. Maisteluannoksia myytiin vain kaksi annosta kerrallaan ja viereisessä growler-jonossa laskettiin tauotta astioihin sitä humalanektaria, josta panimoa on tunnettu. Sneakers Is Kicks dipa ja Tom, Dick & Henry tipa menivät kuumille kiville kuin saunassa konsanaan. Muistiinpanoja ei siinä hetkessä ehditty kirjoittelemaan joten tarkat kuvailut niistä jäävät tältä kertaa uupumaan. Olutta nautittiin pöytinä toimivien tynnyrien päältä käymistankkien ollessa kosketusetäisyydellä. Menisiköhän tämänlainen läpi koti-Suomessa? Ihmiset nauttimassa voimakkaita oluita keskellä panimotoimintaa? Huh, ajatuskin hirvittää mutta turistina vieraassa maassa siitä onneksi selvittiin… Monkishin juuret ovat, kuten nimikin kertoo, belgialaistyyppisissä oluissa ja tarjolla oli myös pari wild alea sekä pari belgityyppistä olutta. Vain voimakkaasti humaloitujen oluiden perässä olevat fanit olivat siis automaattisesti pettyneitä kun hanassa oli “vain” kolme ipa/dipa/tipa tyylistä olutta. Silent Language ja Black Currant Vortex olivat laadukkaan tuntuiset ja hyvin jenkkimäiset hapanoluet jotka sujahtivat sen suuremmitta ongelmitta alas kurkusta. Belgityyppisistä oluista vaaleampi Subliminal Sequel ja tummempi Anomaly menivät myös kotiin, mutta eivät päässeet lähellekään panimon jenkkihumaloituja hypeoluita. Panimon tölkitetyt humalapommit ovat erittäin rajoitettuja mutta niitä onneksi julkaistaan varsin usein. Panimo laittaa Instagramissa viestiä faneilleen yleensä samana päivänä tai vain jokusen päivän etukäteen ja jonoon on syytä tulla vähintään 2-3h etukäteen jos meinaa tölkkejä saada. Varastoa ei ole eikä jakelullekaan liene tarvetta sillä oluet näyttävät aina loppuvan välittömästi julkaisun yhteydessä. Nettifoorumeilla niiden perään kyselläänkin ja treidiskenen kautta ne vaikuttavat leviävän ympäri Jenkkejä ja maailmallekin. Kello löi lopulta yhdeksän ja oli aika siirtyä kotioloihin kaverin luokse, jossa muutamien paikallisten oluiden jälkeen oli aika suunnistaa Uberilla kämpille pitkin eteläisen Losin katuja.

Paria päivää myöhemmin tehtiin ajomatka San Diegon suuntaan rantareittiä pitkin, mutta itse kaupunkiin tutustuminen jäi seuraavaa kertaa varten. Koukkaus San Marcosin kautta takaisin Losin suuntaan oli sopiva reitti päivän pituiselle seikkailulle. Long Beachista SD:n suuntaan huomasi miten tien varrella roadit vaihtuivat calleiksi ja arkkitehtuurista huomasi etelänaapurin vaikutteet. San Diegon pohjoispuolelta kännyttiin San Marcosiin jossa lounasta syötiin Churchill’s Pub & Grillessä. Port Brewingin ko. ravintolalle valmistamasta Churchill’s Finest Hour -stoutista tunnettu olutkeidas tarjoili hyvän hana- ja pullolistan, mutta autoakin oli vielä ajettava joten kovin syväluotaavaa perehtymistä ei niihin ehditty tekemään. Vain joitakin viikkoja aikaisemmin julkaistu 2018 vuoden version bourbontynnyröity Barrel Aged Speedway Stout oli tuoreena yllättävän laktritsinen ja kahvi tuntui todella voimakkaana maussa. Muistikuvat muutaman vuoden takaa tuoreena kokeillusta vastaavasta muistuivat mieleen, mutta kyllä tämä olut jokusen vuoden kellarointia tarvitsee vaikka onkin jo tynnyröity. Bear Republicin Churchill’sille 10 vuoden kunniaksi tekemä Churchill X oli 7% Mosaicilla ja Meridianilla humaloitu IPA. Tuoreen oloinen IPA maistui varsin hyvin ravintolan ruoan, hampurilaisten ja friteerattujen lisukkeiden kanssa. Rehellinen pubimeininki ja jättiläismäiset ateriat pitivät huolen että matkaa oli hyvä jatkaa.

Pikavierailu Lost Abbey / Port Brewingilla tehtiin kun San Marcosissa oltiin, mutta valitettavasti ei hanoissa tai mukaan ostettavaksi ollut juurikaan kiinnostavia tuotteita. Hanassa olisi ollut hieman etikkaisia muistikuvia herättävän Cuvee de Tommen eri vuosikertoja, mutta kokonaista flightia ei olisi tässä välissä ehditty nauttimaan. San Marcosista oli aika lähteä ajamaan Anaheimiin seuraavaa pysähdystä varten.

Anaheimin Bottle Logic on ollut viimeiset vuodet erittäin kovassa nosteessa hypetettyjen oluidensa ja innovaatioon/kokeiluun liitetyn maineensa johdosta. Erityisesti panimon Stasis -sarjan oluet ovat peräänkuulutettuja, mm. Fundamental Observation kärjessä. Tämä sarja nostaa tynnyrikypsytyksen oluen viidenneksi “ainesosaksi” ja sen puitteissa julkaistaankin panimon halutuimmat oluet. Kukapa ei haluaisi tuhteja, kaikenmaailman mausteilla höystettyjä ja tynnyreissä viimeisteltyjä oluita? Reissulla tuli vastaan panimon apa/ipa/dipa -osastoa ihan kaupan hyllyiltäkin mutta Stasis -sarjaan ei käsiksi pääse ellei onnistu saamaan allokaatiota nettijulkaisuja klikkailemalla tai vaihtokaupoilla. Vaikea saatavuus ja korkeat arviot takaavat hypen, mutta ovatko ne sarjan oluet niin erityisen hyviä? Edellisessä kirjoituksessa, Los Angelesin bottlesharessa kokeiltu Number Crunch oli taivaallinen ja nyt panimolla kokeiltu, juuri samaan aikaan julkaistu (krhm, ne jotka nettijulkaisussa onnistuivat pulloja saamaan hakivat omansa panimolta) Jam The Radar ei sekään pettänyt. Parin humaloidun keskiverron hanaoluen yhteydessä oli mahdollisuus maistaa tätä hillo-olutta joka oli erittäin vakuuttava makumatka. Jälleen kerran, lähes omnipollomainen absurdin todellinen makuilluusio – suklaatryffeliä ja vaniljajäätelöä vadelmahillolla – mutta täysin aidon makuinen. Esansseista ei ollut havaintoakaan. Miten Bottle Logic luo lähes käsin kosketeltavan makumaailman ilman halvalta tuntuvaa makuainetemppua? Äärimmäisen tuhti ja upea suutuntuma. Tämän seurassa olisi voinut viettää loppupäivän. Harmillisesti juuri tämän nettijulkaisu 1-2 viikkoa aiemmin meni matka-aikataulujen suhteen ohi, muuten olisi voinut olla ko. pulloja kotiutettavanakin. Taproomissa oli erittäin ruuhkaista julkaisun suhteen joten oli sopiva hetki suunnata takaisin Los Angelesin suuntaan, josta päivää myöhemmin oli aika suunnata takaisin San Franciscoon. Tämä osio on sopiva päättää paikallisen kaverin kommenttiin – Bottle Logicin tynnyrikypsytetyt oluet ovat lähes poikkeuksetta erinomaisia, kun taas muut ovat yleensä lähempänä Kalifornian normaalia käsityöläisoluiden tasoa. Pidetään siis mielessä!

 

Lähteellä

Hanalista @ Monkish

Kaikki tuolit Monkishilla eivät näyttäneet tältä…

Monkish: hapanta ja humalaista

Monkish: panimolaitteet ja seurustelutilat sekaisin

Lappuja pöydällä…

Hanalista @ Churchill’s

Lähteellä

Maltilliset annokset Bottle Logicilla

Hanalista @ Bottle Logic

 

About the Author

Hankala Asiakas

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *